Kimolan Riistamiesten 60-vuotisjuhla kokosi kylän väen Seurapirtille.

- Meidän on yhdessä varmistettava metsästyksen jatkuvuus. Vuosittain metsästäjätutkinnon suorittaa 7-8000 uutta metsästäjää ja heistä jo runsas neljännes on naisia, kun kaikista metsästäjistä naisten osuus on kymmenisen prosenttia. Metsästys ei ole enää vain ”ukkojen hommaa”, toivottakaamme naiset tervetulleeksi niin jahtipoluille kuin seurojen ja Metsästäjäliiton hallintoon, liiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola sanoi Kimolassa Riistamiesten 60-vuotisjuhlassa 9. marraskuuta.

Nykyisin liitossa on 150 000 jäsentä noin 2700 metsästysseurassa. Liitto on yksi Suomen suurimpia kansalaisjärjestöjä ja metsästäjien itsensä hallinnoima ainoa riippumaton metsästyksen edunvalvoja.

- Olemme koti kaikille metsästäjille. Metsästäjäliiton, ja varmasti myös liiton jäsenten arvoina ovat: luonnon kunnioittaminen, vastuullisuus, yhteisöllisyys, asiantuntijuus ja eräkulttuurin vaaliminen, toiminnanjohtaja totesi.

Juhlaväki sai heti ovella ottaa ilmaisen arpalipukkeen.

- Metsästysseura ja metsästyskoiraharrastajat on hyvin koolle saatavissa etsintään ja muuhun maastossa tapahtuvaan hätäapuun. Nämäkin juhlat ovat hieno osoitus siitä, miten elinvoimaiset metsästysseurat ja toimiva kyläyhteisö yhdessä maanomistajien ja alueen sidosryhmätoimijoiden kanssa toimivat yhdessä. Jos sikarutto tulisi Suomeen, metsästäjät olisivat sitäkin hoitamassa eturintamassa, Silpola arvioi.

- Metsästysseura on usein merkittävin kyläyhteisöjä aktivoiva toimija. Edellä todetuille metsästysseuran ja metsästyksen oheisvaikutuksille ei voida laskea hintaa, ne ovat korvaamattomia nykyaikana. Suomalainen metsästäjä ampumataitoineen on toki merkittävä arvo myös isänmaalle, Silpola huomautti.

- Päättäjät ymmärtävät riistaan ja metsästyksen liittyvät haasteet, se näkyy tuoreessa hallitusohjelmassa. Siinä on metsästykselle oma kappale, historiallisesti ilmeisesti ensimmäistä kertaa. Hallituksen mukaan metsästys on arvokas osa suomalaista elämänmuotoa ja sen yhteiskunnallinen merkitys tunnustetaan ja tulevaisuus turvataan. Se työ, jota suomalaisen metsästyksen eteen tehdään, lähtee täältä paikallisesta seuratoiminnasta ja teistä yksittäisistä metsästäjistä ja maanomistajista. Ilman metsästyksen hyvää mainetta poliitikkojen olisi vaikeaa suhtautua myönteisesti metsästykseen, Silpola muistutti.

”Meidän on tehtävä yhdessä nuorisotyötä ja varmistettava, että uusille sukupolville on helppo ja turvallinen reitti tulla mukaan jahtipoluille”, juhlapuheen pitäjä Jaakko Silpola totesi. Nuorisoakin oli juhlissa mukana, kuvassa etualalla Pessan perhe.

- Viimeisin Riistakeskuksen gallup osoittaa, että metsästyksen hyväksyttävyys on säilynyt hyvällä tasolla. Liki 90 prosenttia kansalaisista suhtautuu metsästykseen myönteisesti tai neutraalisti. Kun metsästys on yleisesti hyväksyttyä, on poliittisten päättäjien helppoa tukea esityksiämme.

- Metsästyksen hyvä maine ei ole itsestäänselvyys. Sosiaalinen media on tuonut harrastuksemme julkiseen tarkasteluun ja rikkeet leviävät mediassa kulovalkean tavoin. Meidän onkin joka päivä lunastettava harrastuksemme hyväksyttävyys turvallisen, vastuullisen, eettisen ja kestävän metsästyksen kautta, Jaakko Silpola totesi.

Jäsenille huomionosoituksia

Suomen Metsästäjäliiton Kymen piirin kultaisen ansiomerkin sai Matti Kuokkanen. Hän sai ansiomerkin ”ansiokkaasta työstä metsästysharrastuksen parissa sekä pitkäaikaisesta toiminnasta seuratoiminnassa. Matti Kuokkasen työ on esimerkkinä nuorille suomalaisen puhtaan luonnon ja terveiden riistakantojen ylläpitämisestä tulevaisuuden turvaksi ja hyödynnettäväksi kestävällä tavalla tulevien sukupolvien toimesta”.

Kimolan Riistamiehet kutsui 60-vuotisjuhlissaan kaksi kunniajäsentä sekä kutsui kunniapuheenjohtajaksi Hannu Laineen, joka on toiminut seuran puheenjohtajana 15 vuotta. Kunniajäseniksi kutsuttiin Paavo Rakkola ja Markku Luukka.

Puheenjohtaja Mikko Lehtinen (vas.) vastaanotti Metsästäjäliiton reliefin ja 100-vuotishistoriikin liiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpolalta.
Markku Luukka on toinen kunniajäseneksi kutsutuista.

Kimolan Riistamiehillä on jäseniä 72. Metsästysmaita on noin 4800 hehtaaria.

- Hirvenmetsästys on edelleen merkittävässä roolissa, mutta sen rinnalle on noussut uusia lajeja ja pyyntimuotoja. Alueellamme on runsastuva peura- ja kauriskanta. Riistakanta on monipuolistunut ja runsastunut, jotkin lajit ovat valitettavasti taantuneet merkittävästi, esimerkkinä metsäkanalinnut. Aktiivinen pienpetopyynti Kimolassa näkyy jo selvästi elpyneinä vesilintu- ja kanalintukantoina, Riistamiesten puheenjohtaja Mikko Lehtinen totesi avauspuheenvuorossaan.

Juhlailtaan kuului hirvisoppa ja täytekakkukahvit sekä maksuttomat arpajaiset, jossa arvottiin hirvenlihapalkintoja sekä suklaasuukkoja. Ilta Kimolan Seurapirtillä huipentui tansseihin.

https://kimolanriistamiehet.fi/

https://www.sml-kymenpiiri.fi/

https://metsastajaliitto.fi/

Kimolan Riistamiesten perustamisvuonna 1964 seuralla oli lupa kaataa kaksi hirveä, mutta siinä ei onnistuttu. Seuraavana vuonna Arto Äikää onnistui kaatamaan seuran ensimmäisen hirven, 16-piikkisen uroksen. Sarvet olivat juhlissa esillä Seurapirtin seinällä.
Kaksi valkohäntäpeuran trofeeta oli myös tuotu esille 60-vuotisjuhlaan. Vasemmanpuoleinen on seuran jäsenen Katri Niemen kaatama Kymentaan maastoista.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *