Niittokoneet pörräsivät Jaalan rantakaislikoissa syyskuun toisella viikolla. Jaalan-Palojärven osakaskunta satsaa kaislikoiden niittoon noin 20 000 euroa vuodessa. Myös lähistön mökkiläisillä on mahdollisuus tilata niittopalvelua urakoitsijalta. Rannan omistaja maksaa mahdollisen niiton itse.
- Vesistöjen tilan parantaminen on perimmäinen tarkoitus. Rantakaislikkojen laajentumisen estäminen, saadaan vesi kiertämään rannoille, kaloille ja muille paremmat olosuhteet – paitsi heinälle ja kaislalle, Pertti Virtanen osakaskunnasta kertoo.
- Nyt on Sonnanjoki käyty läpi niin että veneellä pääsee liikkumaan, sitten Suolalahti, Kyrönlahti, Jaalanlahti, Mettikylästä Räteenlahti. Ensi vuonna on vuorossa Siikavanlahti, Virtanen luettelee.
Niittämisen toteuttaa Rantapalvelu Jari Vuorela Vääksystä. Käytössä on veneestä toimiva niittokone sekä itse lisälaittein paranneltu Truxor-monitoimilaite, jolla niitetty kaisla voidaan myös kerätä rannalle. Rannalta kaislat ajetaan pois maanparannusaineeksi.
Säätila on olennainen tekijä kaislojen niitossa.
- Tuuli vaikuttaa siihen, mihin kaislat päätyvät. Tämä kannattaa myös yksityisten rantojen niittäjien muistaa, etteivät niitetyt massat lähde naapurin rantaan, Vuorela muistuttaa. Hän kertoo myös, että pelkästään yksittäiseen mökkirantaan koneilla ei kannata yleensä lähteä, mutta jos saadaan useampi ranta mukaan samalla kertaa, niin asia muuttuu.
Jaalanlahti ja Kyrönlahti kuuluvat Natura-alueeseen, mutta Virtasen mukaan se ei haittaa kaislikon niittoa. Niitto on hänen mukaansa tehokasta syksyllä. Pesintäaikana niittoa ei suoriteta.
- Kun koneellisesti niitetään, Ely-keskukselle pitää tehdä aina ilmoitus, Jari Vuorela kertoo. Varttuneemmat linnut eivät näytä hänen mukaansa häiriintyvän niitosta. - Välillä syksyisin saattaa parikymmentä sorsaa pyöriä ympärillä, emot tuovat poikasiaan syömään. Siinä jää miettimään kuka tässä häiritsee ja ketä, Vuorela naurahtaa.