Lampaat ryhmittyvät aitauksensa toiseen kulmaukseen Verlan tehdasmuseon puistossa, kun kuusivuotias bordercollier Sara vahtii silmää räpäyttämättä kuuden lampaan laumaa. Muutama lapsi vanhempineen on tullut ihastelemaan villalangan alkulähteitä. Verlassa vietettiin villapäivää lauantaina 27.7. ja palkittiin neulekilpailun parhaat.
Artikkelin lopussa videoita villapäivästä.
Satu Timonen Jaalan Rautkoskelta toi parinkymmenen lampaan katraastaan kuusi päätä villapäivään ihasteltavaksi. Hänelle lampaankasvatus on toistaiseksi harrastus, lihat menevät omaan käyttöön. Hän myös kouluttaa paimenkoiria. Mukana Verlassa oli ahvenanmaanlampaita, gotlanninlampaan ja kainuunharmaksen risteytymiä sekä ahvenanmaanlampaan ja kainuunharmaksen risteytymiä. Eri lammasrotujen turkki näytti eroavan toisistaan.
- On vähän testailtu millaisista lampaista tulisi hyvää villaa ja kauniita taljoja. Osa sopii huovutukseen hyvin, toinen villa toisenlaiseen tarkoitukseen. Gotlanninlampaasta tulee aika kaunis käyttötalja. Pystyn itse tekemään taljoja, parkitsemaan ja muokkaamaan, mutta homma on vielä vähän käynnistämisvaiheessa, Satu Timonen kertoo.
Jaalan Kädentaitajiin kuuluvan Sadun suunnitelmissa on taljojen ja lampaannahkojen työstäminen perinneparkitusmenetelmillä luonnonmukaisin tuottein, käyttäen kasviparkkia ja puunkuorista keitettyä parkkilientä tai mäntysuopa-kananmunankeltuainen rasvaparkkia.
Miksi villapäivä?
- Kun niitä pellavapäiviä on ollut vuosittain, alkoi tuntua siltä että voitaisiin jotain muutakin järjestää. Ja totuuden nimessä järjestäjätkin alkoivat väsyä ja vanheta, mutta aina kun tulee uusi idea, innostutaan uudestaan ja niinpä täällä olemme lampaitten ja koirien ja ahkerien ihmisten ja villojen kanssa, Jaalan Kädentaitajien puheenjohtaja Noora Siivonen kertoo villapäivän taustoista.
Kollamakasiiniin on koottu ”Pölyt pois ryijystä” -näyttely, joka on auki elokuun loppuun saakka Verlan tehdasmuseon aukioloaikoina. Esillä on Nora Komosen, Melissa Sammalvaaran, Emmi Isakowin, Ulla Härkösen, Ulla Sinkkosen ja Vinski Valoksen modernimpaa ryijytuotantoa. Myös perinteisempiä ryijyjä on esillä.
Miten villalanka syntyy?
- Kun lammas on keritty, villa täytyy lajitella, pestä, kuivata, sitten kuitu avataan, karstataan ja kammataan. Prosessissa syntyvä kampavillatopsi kehrätään langaksi ja kootaan yksi- tai useampisäikeiseksi villalangaksi. 2-3 kilon lankaerän tekoprosessissa menee aikaa päivä, Sanski Matikainen Saimas Spinnery Oy:stä kertoo. Heidän kehräämönsä sijaitsee Puumalassa. Matikainen järjestää myös kehruukursseja.
Henriikka Sundqvist Iitin Perheniemestä seurasi kiinnostuneena kehruunäytöstä. Hän kertoi hankkineensa vanhan rukin. - Meillä on kuusi lammasta itsellä ja olen opetellut langanteon prosessia keritsemisestä alkaen, hän kertoo.
Jaala-neulekilpailun tulokset
Villapäivän yhteydessä Jaalan Kädentaitajat palkitsi parhaat Jaala-neuleen tekijät.
Neulekilpailuun osallistui 9 villapaitaa ja 8 sukkaparia yhteensä 12 tekijältä. Tuomariston muodostivat: Kirsi Mäntynen Jaalan Kotiseutusäätiö, Paula Niskala Jaalan Kotiseutuyhdistys ry, Tarja Laakso Taito Etelä-Suomi ry, Raija Lahti, Lankojen lumo Oy, Elisa Lönnroth, Verlan Tapahtumat ry – tuomariston pj, Riikka Takala, Jaalan kirkonkylän kylä yhdistys ry – tuomariston sihteeri ja Anton Tervo, Jaalan Kädentaitajat ry. Yleisesti tuomaristo kommentoi kilpailua kovatasoiseksi. Voittajien valinta oli yksimielinen.
Villasukkasarjan voitti KONUT TOSSUKAT, Hanna Riihelä. Voittajaa kuvattiin mm. näin: tyylikäs kokonaisuus, malli käy kaikille, monikäyttöinen kuvio; sopii paitaan, pipoon, lapasiin, värin liu´utus on muunneltavissa, verkkokuviosta mielleyhtymä Kymijokeen, erikoiskantapää, murresanan (konut) oiva käyttö.
Villapaitasarjan voitti HYVIKÄS, Marke Heijala. Voittajaa kuvattiin mm. näin: perinneneuleen vaikutelma, skaalautuu eri kokoihin, malli sopii kaikille, Jaalan kansallispuvun esiliinan kuvion luova käyttö.
Neulekilpailussa oli myös yleisöäänestys. Ääniä annettiin kaikkiaan (Facebook ja Verla) 3585 kappaletta. Villapaitasarjan yleisön suosikki oli ”Jos Jaala olisi runo” äänimäärällä 362, tekijä Anneli Ruuskanen. Toiseksi tuli äänimäärällä 318 ”Mökkinaapurit”, tekijä Anneli Laari ja kolmanneksi äänimäärällä 280 ”Verlan lumous”, tekijä Eeva-Liisa Höytämö.
Yleisöäänestyksen villasukkasarjan voittaja äänimäärällä 385 oli ”Tupun kalasukat”, alkuperäinen tekijä Tuulikki Lampila. Kilpailuun kalasukat toteutti kummityttö Liisa Saares. Toteuttajan saatesanat: ”Opittuaan lukemaan neljävuotiaana yli 90 vuotta sitten Tuulikki inspiroitui Suomen Kuvalehdessä olleesta Tiituksen pakinasta, jossa tämä kertoi kesyttämistään ahvenista. Niinpä Tuulikki alkoi murentaa pullaa kotirantansa Haapalahden Alangon kaloille. Pikku hiljaa paikalle alkoi ilmestyä jöröttäviä ahvenia ja eläväisempiä särkiä ja sorvia. Pian koolla oli toista sataa pullaa ja rieskaa odottavaa kalaa. Kun Tuulikki myöhemmin rakensi perheensä kanssa mökin Huhdasjärven Ruuhasen rantaan, hän kesytti uuden kalaparven. Kaikki vierailevat lapset ovat ihmetellen ja ihastellen käyneet niitä ruokkimassa. Jotta erityisesti pienille sukulaislapsille jäisi muisto kokemastaan elämyksestä, Tuulikki keksi neuloa heille kalasukat, joitten malli ja väritys on kehitetty Ruuhasen kaloista, sinisestä vedestä ja hohtavista suomuista.”
Sukkasarjan sijalla 2 äänimäärällä 334 ”Jaalasta jalkaan”, tekijä Sari Perätalo ja sijalla 3 äänimäärällä 327 ”Luonto lähellämme”, tekijä Sisko-Anneli Ruuskanen.