Jari Aho
Jari Aho käsissään Hilja Karola-Bergmanin maalaus Jaalan kirkosta. Taulu on aikoinaan ollut kiertopalkintona Jaalan kouluissa. Teos on maalattu 1951.

Huhdasjärven museokankaalla muisteltiin lauantaina 13.7. jaalalaissyntyistä taiteilija Hilja Karola-Bergmania. Hankasalmelainen Jari Aho on tutkinut taiteilijan elämää ja kartoittanut hänen teoksiaan, joita löytyy myös Jaalasta.

Tilaisuuden järjesti Jaalan kotiseutuyhdistys, jolla on myös hallussaan taiteilijan Jaalan kirkosta maalaama teos. Taulu on periytynyt kotiseutuyhdistykselle Jaalan kunnalta, joka käytti taulua kiertopalkintona koulujen välisissä kilpailuissa. Teos on maalattu vuonna 1951.

Pienoisseminaariin osallistunut Helena Metsärinta kertoo hankkineensa yhden Karola-Bergmanin taulun Hagelstamin huutokaupasta. Taulut eivät ole nykyisellään korkeissa hinnoissa, muutamalla kympillä niitä voi olla kaupan. Metsärinnan omistama taulu esittää taloa ja aidan päällä istuvaa poikaa.

Annikki Hyökkäri
Aino Hyökkäri ja lapsena taiteilijalta saatu taulu.

Aino Hyökkäri oli tuonut mukanaan muutaman taulun.

- Tässä lukee ”kirkkotoverille”, olen saanut tämän taulun taiteilijalta itseltään. Olen istunut hänen kanssaan Jaalan kirkossa etupenkissä, isäni oli silloin suntiona. Olen ollut 12-vuotias ja sain taulun kolme vuotta ennen hänen kuolemaansa, Hyökkäri kertoo. Pari muuta taulua on tullut hänelle sukulaisten kautta Ristilän talosta, Hilja Karolan äiti oli omaa sukua Ristilä.

Hilja Karola-Bergman kuoli vuonna 1963 Jaalassa, jossa hän oli syntynyt vuonna 1882. Ateneumin käynyt Karola-Bergman maalasi useita vuosia Lapissa. Jaalan kunnan 100-vuotisjuhlien yhteydessä hänen taidettaan oli näytelyssä 41 teosta. Esillä oli jaalalaisia rakennuksia, maisemia ja ihmisiä.

- Olen kotoisin Hankasalmelta, jossa Hilja Karola myös on asunut. Siellä on hänen ensimmäinen alttaritaulunsa. Sain vuosi sitten tehtäväksi lähteä tutkimaan asiaa ja se vei mukanaan, Jari Aho kertoo omasta kiinnostuksestaan Karola-Bergmanin taiteeseen.

Taiteilijan merkittävimpiä töitä ovat Hankasalmen ja Viehijärven kirkkojen alttaritaulut. 1900-luvun alussa hän on käynyt Ateneumin ja häntä pidettiin Ahon mukaan lupaavana kykynä, mutta tuohon aikaan naiset olivat kuvataiteilijoina ”kakkoskastia”. Ahon tietojen mukaan Hilja Karola avioitui entisen rikollisen kanssa. – En tiedä, onko sillä ollut vaikutusta hänen uraansa, Jari Aho toteaa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *