Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) on hyväksynyt 23.3.2023 kaivoslain perusteella ruotsalaisen malminetsintäyhtiön Stedle Exploration AB:n Kuusisuo-nimisen varausilmoituksen itä-Heinolassa. Kyseinen varausalue ulottuu Kouvolan kaupungin pohjoispuolen alueella sijaitseville maille sekä Karijärven vesialueelle. Silonsaaressa asuva Elise Antila on ryhtynyt keräämään nimiä valitukseen, joka lähtee Itä-Suomen hallinto-oikeudelle.
- Allekirjoituslomakkeita on toimitettu Aurantolaan ja täällä meillä kotona on Karijärven mökkiläisiä käynyt allekirjoittamassa nimensä. Lomakkeita on myös Hartolan kyläkaupalla ja Jaalan keskustassa olevassa kahvila Cuppo-Cellessa, Uimilassa allekirjoituslista on Kirsi Mäntysellä, Elise Antila kertoo. Hänet tavoittaa puhelimella numerosta 050 305 5015.
Valitus pitää olla hallinto-oikeudessa 2.5.2023 mennessä ja se on tarkoitus lähettää 24.4.
Varaaja Stedle Exploration ABotaksuu alueella aiemmin tehtyjen tutkimusten perusteella olevan seuraavia kaivosmineraaleja: litium, yttrium, skandium, lantanoidit. Varaajan suunnitelmissa on systemaattisesti käydä läpi alueella aiemmin tehdyt työt kuten geologiset kartat, geokemia, geofysiikka ja kairaukset. Varaajan suunnitelmissa on käydä myös maastossa arvioimassa parhaat toimet malminetsintään. Varaajan suunnitelmissa on jättää alueelle malminetsintälupa, kun alueen aiemmat tutkimukset on käyty läpi ja arviointi tehty.
Tilannekuva valituksen mukaan:
-
Karijärvi kuuluu Kymijoen päävesistöön ja sijaitsee Kymenlaakson ja Päijät-Hämeen maakunnissa. Karijärven pinta-ala on 2056 ha ja sen valuma-alueen pinta-ala on 19200 ha (yhteys esim. Niskajärveen). Karijärven vesi on puhdasta, kirkasta ja väritöntä, järvi on rehevyystasoltaan karu, järven tila on tällä hetkellä erinomainen. Järven koillisosan rantakalliosta on myös löydetty Uutelanvuoren kalliomaalaukset ja järven toisesta päästä Patakallion kalliomaalaus.
-
Karijärvi on kalaisa järvi, jonne on istutettu järvilohta (erittäin uhanalainen kalalaji) ja järvitaimenta. Lisäksi järvessä on mm. muikkua, madetta, siikaa, ahventa, haukea. Karijärvi onkin suosittu virkistysalue ja vapaa-ajanalue kalastusta harrastavien keskuudessa sekä kesäisin että talvisin.
-
Karijärven ympäristö on linnustoltaan rikas ja pesimäalue muuttolinnuille samoin kuin talvehtiville lintulajeille. Alla on luetteloituna lintuja, jotka ovat silmällä pidettäviä, alueellisesti uhanalaisia, vaarantuneita tai erittäin uhanalaisia (https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10138/159435). Näitä kaikkia edellä mainittuja asuu ja pesii Karijärven rantaluonnossa. Lisäksi alueella pesii kalasääskipariskunta. Mahdolliset elinympäristön muutokset ovat ko. linnustolle haitallisia pesimäalueilla.
NT (silmällä pidettävä) helmipöllö, silkkiuikku, kanahaukka, varpuspöllö, haarapääsky, kuovi
RT (alueellisesti uhanalainen) kehrääjä, järripeippo, keltavästäräkki (ei tietoa pesinnästä), lapinpöllö
VU (vaarantunut) isokoskelo, hiirihaukka, taivaanvuohi, naurulokki, töyhtötiainen, viherpeippo, punatulkku, tervapääsky, hömötiainen,
EN (erittäin uhanalainen) peltosirkku, tukkakoskelo
-
Karijärven rannoilla ja alueella on runsaasti vakinaista asutusta samoin kuin mökkiläisiä, joille kaikille Karijärvi on merkityksellinen virkistys- ja vapaa-ajanviettopaikka.
Valituksen aiheena on se, että Tukesin päätöksestä ei millään tavalla käy ilmi miten vaikutukset luontoarvoille on selvitetty vai selvitetäänkö luontoarvoja millään tavalla.
-
Onko tarpeen alueen esitetty laajuus ja ennenkaikkea vesistojen sisällyttäminen? Esimerkiksi mitkä tulisivat olemaan tulo- ja menovesion vaikutukset Karijärveen ja Karijärvestä edelleen Niskajärveen?
-
Minkälainen vaikutus olisi mahdollisella kaivausten aloittamisella luonnon tasapainoon, yleensä luontoarvoihin, kalakantaan, linnustoon?
-
Onko näitä etukäteen selvitetty/selvitetäänkö kaivaustoiminnan vaikutuksia? Suomessa on huonoja esimerkkejä kaivostoiminnan vaikutuksista lähiympäristöön ja laajemmallekin alueelle ympäröivään luontoon.
Muutoksenhakijat edellyttävät, että päätös puretaan alueen moninaisten luontoarvojen vuoksi ja otetaan uudelleentarkasteluun.
Hei, hienoa, että valitus on lähdössä! Näihin kannattaa aina tarttua heti alkuun. Olisipa mahdollisuus allekirjoittaa netissä, niin saataisiin varmasti suuri määrä allekirjoittajia.
Harmi, kun tästä ei ole laajemmin puhuttu. Itsekin olisin halunnut allekirjoittaa netissä kaivoshanketta vastustavan vetoomuksen. Kaivoshankkeet vaikuttavat ”lähialueeseen” eli kymmenien kilometrien päähän.
Olisi myös tärkeää saada tehtyä kansalaisaloite, jotta Suomen lainsäädäntöä voitaisiin korjata. Lähiseudun kaivoshankkeet pitäisi voida kieltää yksityisten maanomistajien vastustuksen vuoksi. Mahdollisen ympäristötuhon tullen rahallisten korvausten yksityishenkilöille pitäisi olla suoraan mökin tai omakotitalon kiinteistön käyvän arvon verran.
Nyt mölistään aivan turhaan tuosta malminetsintäluvasta. Kukaan ei nostanut mölinöitä 70-luvulla, kun Rihun venetehdas laski kaikki myrkyt suoraan veteen (Karijärveen). Mitenhän siitä järvestä on yhtäkkiä tullut niin puhdas ja kirkasvetinen?