Sotahistoriapäivää vietetään sunnuntaina 12.3. Hartolan PVY:n talolla kello 12 alkaen. Ohjelmassa on musiikkia, luennot Marskin ritareista ja rajavalvonnasta sekä ruokailu ja kahvit. Musiikkia esittää lauluryhmä Veteraanien Pojat.
Sotahistoriapäivän järjestää Jaalan Reserviupseerikerho JEV-säätiön tuella.
Julkaisemme tässä everstiluutnanti Juhani Honkaniemen kirjoituksen Vuolenkoskella syntyneestä ja Valkealassa pitkään asuneesta Mannerheim-ristin ritarista Oiva Olavi Tuomelasta. Honkaniemi pitää sunnuntaina luennon Mannerheim-ristin ritareista.
Alueen oma ritari Oiva Olavi Tuomela
Suomalainen, tasainen luonteenlaatu on aina kunnioittanut velvollisuudentuntoista ja peräänantamatonta toimintaa yhteiseksi koettujen päämäärien hyväksi. Sotilaana on ylentävää todeta että Mannerheim-ristin ritarit olivat sen kaltaisia.
Iitissä Vuolenkoskella Tuomelan tilalla syntyi 29.7.1919 Matti Tuomelalle ja Vilhelmiina Juhontytär Tuhkalalle poika, joka sai kasteesa nimekseen Oiva Olavi. Poika varttui maatilalla, kävi kansakoulun ja työskenteli tilalla. Talvisodan alkaessa 1939 hän suoritti varusmiespalvelua JP2:ssa. Palvelus jatkui talvisodassa JP2:ssa taistelulähettinä mm. Lipolan, Kyyrölän, Kämärän Näätälän ja Portinhoikan alueilla. Taistelulähetin tehtäviin valittiin rohkeita päättäväisiä ja oma-aloitteellisia taistelijoita. Heti talvisodan päätyttyä Tuomela ylennettiin alikersantiksi 2.4-40.
Jatkosodassa Oiva Tuomela sijoitettiin ll/JR25:een tulenjohto-aliupseeriksi ja myöhemmin kranaatinheitinjoukueen johtajaksi. Jatkosodan kiihkeimmät taistelut hän koki Kontupohjan-Karhumäen ja loppuvaiheessa vaikeaan haavoittumiseensa saakka Summan-Viipurin alueilla.
Hänen ansioistaan mainittakoon seuraavaa: Joukkojemme edettyä Rättijärven sululle ja otettua 23.8.-41 sillanpääaseman sulun toiselta puolelta johti alikersantti Tuomela huolimatta vihollisen vahvasta, koko päivän jatkuneesta painostuksesta rohkeasti ja menestyksellisesti krh:n tulta aiheuttaen viholliselle huomattavia tappioita. Huolimatta vaikeasta haavoittumisestaan hän johti tulta kunnes toinen tulenjohtaja saapui paikalle.
Sairaalasta palattuaan osallistui Tuomela vielä toipilaana tulenjohtajana 6.10.-41 Suojujoen ylitykseen. Hyökkäyksen edettyä vihollisen asemiin hän osallistui ensimmäisten vyöryttäjien joukossa taisteluihin tuhoten omalla konepistoolillaan useita vihollisia ja vaikuttaen esimerkillään joukkojemme pääsyn nopeaan murtoon. Vielä samana päivänä hän lähti neljän muun vapaaehtoisen kanssa partioon Suojun aseman maastoon. Tuomela tuhosi omakätisesti useita vihollisia ja partion toiminta aiheutti vihollisen asemissa sekaannusta. Partio toi palatessaan mukanaan useita vankeja.
Joukkojemme edettyä Kendjärvelle suoritti Tuomelan krh-joukkue tulivalmistelun niin kutsuttuun Neljän tien risteykseen ja syöksyi valmistelun jälkeen kärjessä vihollisen asemiin tuhoten useita vihollisia ja auttaen komppaniaa saavuttamaan tavoitteensa. Koko sotien ajan oli ominaista Tuomelan halu vapaaehtoisesti osallistua useissa kymmenissä paikoissa partiointiin ja lähitaisteluihin. Näin tapahtui mm. Pyhäniemessä, Stolbovassa, Hiisjärvellä ja läntisen Padukin alueilla.
Kersantiksi Tuomela ylennettiin 10.2.-42. Edellä kuvatun kaltainen hurja toiminta jatkui, kunnes 4.10.-42 hän haavoittui Suurlahdessa toistamiseen vaikeasti ollessaan kahden miehen partiossa tst-linjoista n. kolmen kilometrin päässä. Hänen partiokaverinsa Eero Hämäläinen kantoi hänet sääriluun murskauduttua turvaan omalle puolelle. Ylipäällikkö marsalkka Mannerheim nimitti 1.8.1943 Tuomelan Vapaudenristin ritarikunnan ll luokan Mannerheim-ristin ritariksi nro 121. Tuomela ylennettiin ylikersantin arvoon 29.7.-44. Toivuttuaan osakuntoiseksi hän palasi vielä rintamalle. Asepalveluksesta hänet kotiutettiin 28.11.1944.
Sotien jälkeen Oiva Olavi Tuomela pestautui maatyömieheksi Anderssonin maatilalle Valkealan Aitomäkeen. Hänet vihittiin avioliittoon 1961 Helena Tuomelan os. Penttilän kanssa. Vuodesta 1962 kuolemaansa 1.3.1968 saakka hän toimi Helsingissä rakennus- ja talonmiehenä.
Ritari nro 121, Oiva Olavi Tuomelalle myönnetyt kunniamerkit osoittavat vastuuntuntoista taistelumieltä ja esimerkillistä johtajuutta. Hänen rinnassaan oli poikkeuksellisen korkeita kunniamerkkejä kuten Mannerheim-ristin lisäksi lV luokan vapaudenristi sekä tammenlehvän että miekkojen kera, kaksi 1. luokan vapaudenmitalia ja 2. luokan vapaudenmitali.
Marsalkka Mannerheim on Tuomelan ritariksi nimittämisen perusteeksi lausunut: ”Kaikessa toiminnassaan on kersantti Tuomela osoittanut olevansa tosi suomalainen soturi, jota hellittämätön taistelumieli on kannustanut uskomattoman rohkeisiin ja päättäväisiin taistelusuorituksiin.”
Juhani Honkaniemi
Everstiluutnantti
Mannerheim-ristin ritarien säätiön hallintoneuvoston varapuheenjohtaja