Kimolan maatalousnaiset kokoontuivat vielä kerran
Kimolan tammikuun kylätiedotteesta saatiin lukea, että Kimolan maatalousnaiset kokoontuvat 25. tammikuuta ”vielä kerran tämän nimen alla”. Vuonna 1934 perustettu maamiesseuran naisosasto on päätetty lakkauttaa.
- Tammikuun 17. päivänä vuonna 1934 Jukolan tuvassa perustettiin Kimolan maamiesseuran yhteyteen yksimielisesti naisosasto. Siitä alkoi Kimolan maatalousnaisten tänne asti jatkunut taival.
Nyt on aika kiittää menneiden, kuin myös nykyisten sukupolvien ahkeria naisia kaikenlaisesta aherruksesta Kimolan kylässä. Aikoinaan tarvittiin kursseja ja koulutusta, talkoomuonitusta ja perinteisiä ompeluseuroja toistemme tapaamiseksi. Nyt etsitään netistä ruoka- ja neulontaohjeet, yhteydenpito korvataan pikaisesti WhatsApp viesteillä… aika ja toiminta muuttuvat.
Olemme tehneet päätöksen maatalousnaisten toiminnan päättymisestä. Jatketaan aktiivisina kyläläisinä kylän yhteisissä puuhissa, talkoissa ja riennoissa. Osaltani kiitän kaikkia toimintaamme osallistuneita monista kivoista hetkistä, nykyinen puheenjohtaja Anna-Marja Tuominen kirjoitti. Hänen mumminsa Esteri Koskelainen oli yksi naisosaston perustajajäsenistä ja osasto perustettiin Anna-Marjan kotitalossa.
Kolme vuotta ennen maatalousnaisten osastoa kylään oli perustettu marttakerho, mutta enemmän käytännön maatalouteen ja pienviljelyyn sidotut naiset toimivat maatalousnaisissa. Useat tosin kuuluivat molempiin yhdistyksiin. Marttatoiminta hiipui Kimolassa ja Jaalassa 2000-luvun alkuvuosina. Maatalousnaisten osastot lähialueelta ovat myös suurelta osin lakanneet, Iitin maa- ja kotitalousseura ja Vuolenkosken maatalousnaiset toimivat vielä.
- Vuolenkosken maatalalousnaisilta terveiset, jos joku haluaa mukaan niin sinne on tervetullut, Anna-Marja Tuominen kertoi. - Nyt olisin valmis pistämään paukut kyläyhdistyksen toimintaan. Pienelle porukalle alkaa olla raskasta tämä hallinnon pyörittäminen, hän toteaa.
Yhdessäoloa ja neuvontaa
Kimolan maatalousnaisten jäsenmäärä on viime aikoina ollut vajaan parinkymmenen paikkeilla. Tusinasta viimeiseen kokoontumiseen osallistuneesta kolme oli syntyperäisiä kimolalaisia. Muut ovat muualta muuttaneita.
- Maatalousnaisiin liittymisen kautta tutustui kyläläisiin. Kun kokoonnuttiin jäsenten kodeissa, kylä tuli tutuksi, monet tuumivat. Osa nykyisistä jäsenistä on ollut toiminnassa mukana lapsesta lähtien ja kun äidin kanssa on menty ompeluseuroihin tai muihin kokoontumisiin, on tutustuttu toisiin lapsiin.
Maatalousnaisten toimintaan ovat kuuluneet ompeluseurat, neuvontakurssit, tapahtumien muonitukset, retket, iltamat, näyttelyt. Hyväntekeväisyyttä on myös harrastettu.
Kimolassa pyöritettiin useita vuosia mehuasemaa yhdessä Jaalan maatalousnaisten kanssa entisen Kimolan meijerin tiloissa. Nykyisin kansalaisopiston alaisena toimiva Kimolan kudontapiiri on saanut alkunsa maatalousnaisten kudontakursseista, joita pidettiin Sammallahden koululla.
Kynttilöiden teko, piirakkakilpailu, hillokilpailut, ruokakurssit, askartelut, Impin iltakävelyt ovat osa niitä aktiviteetteja, jotka ovat jääneet osallistujien mieleen. Porukan kommentteja:
- Monesti sitä mietti että ollaanko nyt kyläyhdistyksen, maatalousnaisten vai minkä yhdistyksen toiminnassa, samat naamat kun olivat monesti koolla.
- Tarve ei ole samanlainen kuin ennen, kun oltiin vain kotona maatalon töissä. Nykyisin työt ovat muualla. Silloin oli hyvä nähdä ihmisiä kodin ulkopuolella ja se oli odotettu tapahtuma kun mentiin vaikka ompeluseuraan. Lapset mukana, monta kertaa lapsia saattoi olla enemmän kuin aikuisia.
- Minulle toiminta on tuonut paljon tuttuja ja ystäviä. Kun lapset oli pieniä, niin tapasi naapureita.
- Kun olen ”tuontitavaraa”, anoppihan minulle sanoi, että nyt lähdetään maatalousnaisiin. Sitä kautta pääsin tutustumaan kyläläisiin.
- Jukolan ja Nenosen hallissa tehtiin havukransseja. Minusta askartelut oli hauskoja.
- Ruokakursseja oli eri kodeissa. Huovutettiin joskus, pajukurssejakin oli. Jaalan markkinoilla keitettiin hernekeittoa, sitä tultii ostamaan omiin astioihinkin.
- Kimolan kesätorilla oltiin kahvittamassa. Jatkossa kahvitukset hoitaa kyläyhdistys, samat ihmiset siellä ovat mukana.