Jatkosodan jälkeen Suomessa heräsi pelko Venäjän miehityksestä ja Baltian maiden tapaisesta kohtalosta. Armeijan ylimmän johdon tieten alettiin hajavarastoida aseita eri puolille mahdollista tarvetta varten. Aiheesta on puhuttu vähän ja monet mukana olleet ovat vieneet tietonsa hautaan. Nyt kannattaa käydä viikonloppuna Hartolan PVY:n talolla, jos haluaa aiheesta lisätietoa.

Antti Leppä (Tuomo Taavila) vas., Karl Gestrin (Ari Aro), Olli Kousa (Erkki Peltola), Toivo Maasilta (Antti Mesiäinen) ja Kalle Kallio (Hannu Kousa) sekä takana majuri Arvo Ahola (Veli-Matti Tynys) pohtimassa miehityspelon vaatimia toimenpiteitä.

Vuokko Tuomi kirjoitti asekätkennästä kymmenennen kylänäytelmänsä Hartolan PVY:n näyttämölle. Jälleen kerran toistakymmentä kyläläistä valottaa koko valtakunnallisesti merkittävää aihetta, joka kosketti myös Jaalaa. Eräässä paikallisessa supassa (jääkauden muovaama harjuhauta, harjukuoppa) saattaa aseita olla vieläkin. Paikkakuntalaisille tuttuja nimiä vilahtaa kätkentäpuuhissa. Mutta eipä paljasteta...

- Näytelmän lipun hintaan sisältyy mahdollisuus sukeltaa suppaan ja etsiä mahdollisia aseita, käsikirjoittajan puoliso Kari Tuomi vitsailee.

Anne Lehtosen laulut Henri Herstan säestämän ja Kuulapäät-kvartetin puhallinmusiikki loivat esitykseen tunnelmaa.

Hartolan pienviljelijäyhdistyksen näyttämöllä on viimeisen 15 vuoden aikana nähty kansalaissodat, sodan tuomien evakoiden ongelmat, sota-ajan vaikeudet… Koskettavia aiheita ja tuttuja paikallisia persoonia.

Tämänkertainen näytelmä ”Kätketty salaisuus turvaksi vapauden” näyttää soljuvan eteenpäin paremmin kuin koskaan. Heinolan WPK:n Kuulapäät -puhallinkvartetti tukee hienosti siirtymiä kohtauksesta toiseen. Anne Lehtosen tulkitsemat ”Evakon laulu” ja ”Balladi” loivat hienoa tunnelmaa näytökseen. Lehtosta säesti urkuri Henri Hersta haitarilla. Timo Loikalan laatima, seinälle heijastettu kuvaesitys kuljettaa myös tarinaa eteenpäin.

Asekätkennästä vangitun Martti Komulaisen poika, professori Erkki Komulainen korostaa, että aseiden hajavarastointi oli armeijan laillista toimintaa, kunnes se takautuvasti päätettiin laittomaksi. Erkki Komulainen vieraili Hartolan näytelmän ensi-illassa.

Hartolan kylällä on viimeiset 15 vuotta rahoitettu talon ja lavan ylläpitoa ja remontteja näytelmien lipputuloilla ja säätiöiden avustuksilla. Tänä viikonloppuna ehtii vielä kantaa kortensa kekoon perjantaina illalla tai lauantaina ja sunnuntaina kahden näytöksen ajan.

Hartolan kyläkummi, kaupunginvaltuutettu Mikko Jaanu (PS) oli myös seuraamassa ensi-iltaa ja oli kovin vaikuttunut niin näytelmästä kuin lavan ja talon kunnosta.

- Tosi upeaa, hämmästyttävä kokemus. Pienellä porukalla tehdään tallaista ja tosi hienot puitteet, hän totesi.

Kyläkummi, kaupunginvaltuutettu Mikko Jaanu piti näkemästään ensi-illassa.
"Kätketty salaisuus turvaksi vapauden" on kymmenes Vuokko Tuomen kirjoittama ja ohjaama kylänäytelmä Hartolassa. Juuri nyt uutta aihetta ei ole varastossa.

Puuhamiehiä vangittiin - laittomasti

- Isäni kapteeni Martti Komulainen nimitettiin toiseksi esikuntaupseeriksi ja hän sai tehtäväkseen ottaa vastaan kotiutettavia joukkoja ja siinä samassa ottaa sopivan siivun aseita kätkettäväksi, Heikki Komulainen kertoi näytelmän ensi-illan jälkeen.

- Paljastuminen alkoi Oulusta, jossa eräs kuorma-auton kuljettaja kiristi majuri Lassilaa ja tästä alkoi kätkentäasian avautuminen Valpolaisille (Valtiollinen poliisi). Isänikin joutui pidätetyksi, Heikki Komulainen kertoi. Martti Komulainen oli vangittuna 17 kuukautta. Teologian maisteriksi opiskellut Martti Komulainen teki siviilityönsä Lappeen seurakunnassa, jossa hän toimi vuoteen 1976 ja viimeiset 20 vuotta kirkkoherrana.

- On syytä muistaa, että tämä aseiden hajavarastointi eli asekätkentä ei ollut mitenkään laitonta, vaan normaalia armeijan toimintaa. Laittomaksi se tehtiin jälkeenpäin hyväksytyllä lailla, Komulainen totesi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *