Haaveesta hankkeeksi

uimila-kylaranta-hanke-01

Kun Kouvolan Sanomat uutisoi syyskuussa 2023 Kouvolan kaupungin myyvän tarpeettomaksi katsomiaan maa-alueita, myyntilistalla oli myös Uimilan kylänranta. Uimilan kyläyhdistyksessä uutinen herätti välittömästi kiinnostuksen. Ranta haluttiin säilyttää siinä käytössä, johon se oli alun perin tarkoitettukin: kyläläisten yhteisenä virkistys- ja kokoontumispaikkana.

Tuolloin emme vielä tienneet, että muutamaa vuotta myöhemmin olisimme toteuttaneet ensimmäisen Leader-hankkeemme ja kunnostaneet rannan lähes kokonaan uuteen uskoon.

Kylänranta kyläyhdistyksen omaksi

Uimilan kylänrannalla on pitkä historia. Kylän vakiasukas myi alueen 30.3.1983 silloiselle Jaalan kunnalle nimenomaan kyläläisten yhteiskäyttöä varten. Sittemmin kuntaliitosten myötä rannan omistus siirtyi Kouvolan kaupungille.

Vuosikymmenten aikana rannasta on muodostunut tärkeä osa kylän elämää. Karijärven rannalla sijaitseva matala uimapaikka sopii hyvin lapsiperheille, ja ranta palvelee myös veneilijöitä, kalastajia ja muita ulkoilijoita. Kyläyhdistys on vuosien varrella huolehtinut alueen siisteydestä ja kunnossapidosta sekä hankkinut kaupungin luvalla, avustuksilla ja talkootyöllä rantaan muun muassa grillikodan, puukatoksen, ulkokäymälän ja uimalaiturin.

Kun kuulimme rannan olevan myynnissä, otimme yhteyttä Kouvolan kaupunkiin selvittääksemme mahdollisuutta ostaa alue kyläyhdistykselle. Kaupungissa suhtauduttiin ajatukseen myönteisesti.

Yhdistyksessä oli jo pitkään puhuttu oman kokoontumispaikan tarpeesta. Nyt tarjoutui mahdollisuus hankkia oma alue, jota voisimme kehittää kylän tarpeiden mukaan. Ajatus sai nopeasti uusia ulottuvuuksia ja kauppakirja allekirjoitettiin Kouvolan kaupungintalolla 18.4.2024.

Ideoista suunnitelmiksi

Rannan siirtyminen kyläyhdistyksen omistukseen avasi aivan uusia mahdollisuuksia, mutta samalla oli selvää, ettei kaikkia suunnitelmia pystyttäisi toteuttamaan yhdistyksen omin varoin.

Marraskuussa 2024 Kymenlaakson Kylät ry järjesti Hartolassa hankeinfon, jossa kylätoimijoille esiteltiin erilaisia kehittämis- ja rahoitusmahdollisuuksia. Tilaisuus antoi meille ensimmäisen kosketuksen hankemaailmaan.

Helmikuussa 2025 kyläyhdistyksen kokouksessa päätettiin lähteä valmistelemaan hanketta, jonka tavoitteena olisi kunnostaa kylänranta ja kehittää sen toimintoja. Maaliskuussa osallistuimme vielä Jaalan veteraanitalolla järjestettyyn Ideasta hankkeeksi -infoon ja ideapajaan hakemaan käytännön neuvoja ja inspiraatiota muiden toteuttamista hankkeista.

Kevät ja kesä kuluivat hankesuunnitelman laatimisessa. Ensikertalaisina opettelimme samalla hankerahoituksen käytäntöjä, kustannusarvioiden tekemistä, tarvittavien lupien selvittämistä ja rahoituksen järjestämistä. Suunnitelmassa piti huomioida niin toteutuksen työvaiheet, aikataulut ja talkootyö kuin hankkeen mahdolliset riskitkin.

Lopulta Kylänrannan parannus -hanke saatiin vireille 31.8.2025. Hankkeelle myönnettiin Leaderrahoitus Pohjois-Kymen Kasvu ry:n kautta Euroopan maaseuturahastosta.

Hanke oli Uimilan kyläyhdistyksen historian ensimmäinen. Yhdistyksellä ei ole palkattua henkilökuntaa, joten toteutus perustui hallituksen ja kyläläisten vapaaehtoiseen työpanokseen.

Hankkeen sääntöjen mukaisesti ilmoitettiin hankkeesta julkisesti kylän keskeisellä
ilmoituspaikalla maitolaiturilla, kylänrannan kodalla ja Facebookissa.

Maaliskuussa sahat käyntiin

Varsinaiset työt aloitettiin 14.3.2026, jolloin kokoonnuttiin raivaamaan tulevan pysäköintialueen ja rantaan johtavan Rihunkujan ympäristöä.

Talkoissa kaadettiin puita, raivattiin risukkoa ja valmisteltiin aluetta tulevia maanrakennustöitä varten. Mukana oli niin risunkerääjiä, ruuanlaittajia, sahan käyttäjiä kuin traktorimies puukärrin kanssa. Urakka osoittautui sen verran suureksi, että ilta alkoi jo hämärtyä ennen kotiinlähtöä. Seuraavana päivänä jatkettiin tien reunojen raivaamista, ja viikonlopun aikana kaikki käsin tehtävät raivaustyöt saatiin valmiiksi.

Myöhemmin Rihunkujaa levennettiin noin metrillä ja sen pintaa kunnostettiin. Rantaan saatiin myös selkeä pysäköintialue, jota siellä ei aikaisemmin ollut. Näin autoille ja venetrailereille järjestyi paremmin tilaa, eikä liikenteen tarvinnut enää kulkea aivan uimapaikan ja lasten leikkialueen tuntumassa.

Kaadettujen puiden pilkkominen jätettiin suosiolla seuraaviin talkoisiin. Työtä helpotti talkoolaiselta lainaksi saatu traktorikäyttöinen puunpilkkomiskone. Puut saatiin hyötykäyttöön grillikodan polttopuiksi.

Kiviä riitti enemmän kuin osattiin odottaa

Huhtikuussa rannassa aloitti maanrakennusurakoitsija Maanrakennus J. Pöysä. Silloin vastaan tuli myös hankkeen suurin yllätys: maan alta alkoi nousta kiviä huomattavasti enemmän kuin kukaan oli osannut odottaa.

Kiviä kertyi niin paljon, että niitä kuljetettiin kuorma-autokaupalla pois alueelta. Onneksi paikallisella ampumaradalla oli samaan aikaan tarvetta kiville äänivallin rakentamiseen. Osa kivistä hyödynnettiin myös rannan maisemoinnissa ja tontin rajauksessa. Tästä erityinen kiitos urakoitsijalle, joka löysi kiville toimivan ja näyttävän käyttötavan.

Ennen vene- ja uimapaikan kunnostusta rannassa olleet veneet siirrettiin talkoilla uudelle pysäköintialueelle. Näin kaivinkoneille saatiin riittävästi työskentelytilaa.

Rannan maapohjaa muotoiltiin, kiviä ja kasvillisuutta poistettiin ja uimapaikalle tuotiin uutta hiekkaa. Veneenlaskupaikan ympäristöä siistittiin ja veneiden kiinnityspaikkoja parannettiin ja veneenkiinnityspuomit asennettiin betonivaluihin huhtikuun iltatalkoissa.

Myös vierasveneille haluttiin järjestää mahdollisuus rantautua. Vanhan maalaiturin ympäriltä poistettiin ELY-keskuksen luvalla kiviä, jotta paikalle voitiin asentaa vierasvenelaituri. Maanrakennustyöt valmistuivat aikataulussa, ja veneet päästiin siirtämään takaisin omille paikoilleen.

Uudet laiturit ja leikkipaikka valmistuivat kesäksi

Juhannuksen jälkeen rannassa vietettiin jälleen pitkää talkoopäivää. Samalle päivälle osuivat uusien uima- ja vierasvenelaitureiden toimitus sekä lasten keinun asennustalkoot. Keinun perustusten tekeminen aloitettiin traktorikäyttöisellä betonimyllyllä jo aamukahdeksalta. Iltapäivällä, laitureiden saavuttua työt jatkuivat ja lisää talkooporukkaa saapui avuksi.

Kuvat venepaikasta ennen ja jälkeen.

Uudet laiturit

Lasten leikkipaikan uudistamisessa tärkein tavoite oli turvallisuus. Aikaisemmin auto- ja traileriliikennettä kulki leikkialueen läpi. Nyt leikkipaikka muodostaa oman yhtenäisen alueensa, jossa ovat liukumäki, uusi keinu ja kivillä rajattu hiekkalaatikko. Lasten leikkipaikalle asennettiin myös turvahiekka.

Talkoiden muonituksessa grillikodalla oli tärkeä rooli. Samalla kun talkooväki ahersi rannan kunnostustöissä, kodassa paistuivat makkarat ja lihapiirakat pitämään ahertajat kylläisinä.

Myös grillikodan ympäristö sai hankkeen myötä uuden ilmeen. Kodan edustalle rakennettiin betonilaatoitettu oleskelualue, jonne hankittiin tukevat pöytäryhmät. Nyt kodassa valmistetuista eväistä voi nauttia mukavasti ulkona pöydän ääressä tai istahtaa muuten vain ihailemaan Karijärven maisemia.

Yhteinen ranta palvelee monia

Uimilassa asuu vakituisesti noin 50 ihmistä, mutta kesäisin alueen väkimäärä kasvaa huomattavasti vapaa-ajanasukkaiden myötä. Kylänranta on tärkeä paitsi uimilalaisille myös lähialueen mökkiläisille ja muille vierailijoille. Kaikilla ei ole omaa rantaa käytössään, ja Uimilan matala uimapaikka on erityisesti lapsiperheiden suosiossa.

Kävijöitä saapuu myös kauempaakin; Grillikodan vieraskirjan perusteella kaukaisimmat vierailijat ovat olleet Espanjasta asti.

Rannan merkitys ei kuitenkaan rajoitu uimiseen tai veneilyyn. Se on yksi kylän yhteisistä kohtaamispaikoista, johon voi tulla ilman erityistä ohjelmaa tai ennakkoilmoittautumista. Siksi haluamme kehittää kylänrantaa paikaksi, jossa yhdessäolo on helppoa ja luontevaa. Rantaan voi tulla uimaan, kalastamaan, veneilemään, viettämään aikaa lasten kanssa tai vaihtamaan kuulumisia muiden kävijöiden kanssa.

Katse jo seuraavassa kesässä

Nyt kun rannan suuret kunnostustyöt on saatu tehtyä, on aika suunnitella, miten uudistettua aluetta voidaan hyödyntää entistä monipuolisemmin.

Uimilan kyläyhdistys on järjestänyt toimintaa jo vuodesta 1994. Perinteisiin kuuluvat muun muassa pilkki- ja onkikilpailut, rantatalkoot, pikkujoulut sekä kesäkioski. Kunnostettu ranta tarjoaa mahdollisuuksia myös uusille ideoille.

Kannattiko ryhtyä?

Ensimmäisen hankkeen toteuttaminen on ollut melkoinen oppimisprosessi. Suunnitelmien, hakemusten, lupien, kilpailutusten, hankintojen ja maksuhakemusten parissa on vietetty lukuisia tunteja. Varsinaiset talkoopäivät ovat olleet vain yksi osa kokonaisuutta.

Hanke on myös osoittanut, miten paljon osaamista pienestäkin kylästä löytyy. Yksi hallitsee koneet, toinen rakentamisen, kolmas järjestelyt ja paperityöt ja neljäs organisoi lisärahoituksen kesken hankkeen. Talkoissa tarvitaan yhtä lailla sahojen käyttäjiä, lapioijia kuin ruokahuollosta vastaavia.

Erityisen tärkeää on ollut se, että apua ja neuvoja on ollut saatavilla myös hankkeen ulkopuolelta. Ilman Kymenlaakson Kylien ja Pohjois-Kymen Kasvun neuvontaa kynnys lähteä ensimmäiseen hankkeeseen olisi varmasti ollut korkeampi. Iso kiitos kuuluu myös kaikille muille yhteistyökumppaneille, kuten Uimilan kalavedenosakaskunnalle joustavasta yhteistyöstä rannassa sekä Jaalan Kotiseutu säätiölle ja JEV -säätiölle.

Nyt kun katselee kunnostettua rantaa, voi todeta, että työ kannatti. Rantaan on helpompi tulla, veneily- ja uimapaikat ovat toimivammat, lapsilla on turvallisempi leikkialue ja yhteiseen ajanviettoon on paremmat puitteet.

Samalla olemme saaneet arvokasta kokemusta siitä, miten ideasta tehdään suunnitelma ja suunnitelmasta toteutunut hanke.