Jaala on osa Kouvolaa
Jaala, Anjalankoski, Elimäki, Kouvola, Kuusankoski ja Valkeala liittyivät yhdeksi suurkunnaksi vuoden 2009 alussa. Kaupungin nimeksi tuli Kouvola. Nykyään Jaalan kaupunginosa on yksi Kouvolan kuudesta suuralueesta.
Jaalan naapurikunnat olivat ennen kunnan lakkauttamista Heinola, Iitti, Kuusankoski, Mäntyharju ja Valkeala.
Jaalassa asui kunnan lakkautushetkellä 1 855 ihmistä.
Vuosisatojen Jaala
Jaalassa on liikkunut ja asunut ihmisiä jo varhaisimman kivikauden aikana noin 9000 vuotta sitten. Kristinuskon laajetessa Jaala on ensin kuulunut Hollolan seurakuntaan ja myöhemmin Iittiin, jonka kirkossa käytiin kesäisin veneillä. Tästä johtuen iittiläiset kutsuivat jaalalaisia veskansaksi. Jaala itsenäistyi Iitistä vuonna 1879. Kartanotaloutta Jaalassa ovat edustaneet Haverin, Ilonojan ja Vuorilahden kartanot.
Suomen sisällissodan aikana 28. huhtikuuta 1918 käytiin Jaalan Mäkelän kylän laidalla taistelu, jossa kapteeni Veselov yritti hyökätä puolentoistasadan sotilaan voimalla punakaartia vastaan. Kymmentuntisen kamppailun jälkeen joukot vetäytyivät Huhdasjärvelle tuloksetta. Kaatuneita oli 37, joista 14 haudattiin taistelukentälle. Huhdasjärven ja Vesalan kylistä Mäkelän kylään johtavan tien varrelle Jaalan suojeluskunta ja Jaalan Lotta Svärd hankkivat 14 kentälle haudatun suojeluskuntalaisen muistoksi kiven, joka paljastettiin 28. huhtikuuta 1920, kaksi vuotta taistelun jälkeen.
Kirjallisuutta Jaalasta
- Salminen, Esko & Hamari, Risto & Miettinen, Timo: Jaalan historia: vesikansan vaiheet muinaisista ajoista 2000-luvulle. Jaalan kunta 2004.
- Eeva Ilonoja (toim.): Kimola. Kimolan kyläyhdistys 2022.
- Seija A. Niemi: Tulkaa minun tyköni: Jaalan seurakunta 1873-2008. Jaalan kappeliseurakunta 2012.
Tarinoita, perinnettä ja muistitietoa Jaalasta
Vuonna 2003 toimintansa aloittanut Jaalan perinnepiiri on kerännyt tarinoita, juttuja, kertomuksia, paikkoja ja paikannimistöä Jaalasta.
