Verlan tehtaan entinen päärakennus, kartanomainen Patruunan Pytinki on kokenut mittavan kunnostuksen ja entisöinnin. Vuonna 1885 Tehtaan patruunan asunnoksi rakennettu ja laajennuyksen jälkeen myös tehtaan konttorina palvellut Pytinki avautuu juhannuksen jälkeen ravintolakäyttöön sekä tehdasmuseon asiakaspalvelutiloiksi. Avauspäivä tarkentuu vielä myöhemmin.
Rakennuksen käyttö lopetettiin vuonna 2007 sen huonokuntoiseen talotekniikkaan liittyvien riskien vuoksi. Rakennuksen jäätyä tyhjilleen Kymenlaakson Ammattikorkeakoulun restaurointiopiskelijat tutkivat ja dokumentoivat rakennuksen historiaa, rakennusvaiheita ja rakennuspintoja tehden kohteesta useita opinnäytetöitä ja muita harjoitustöitä. Niiden myötä saatiin arvokasta tietoa rakennuksen vaiheista, tyyleistä ja värimaailmoista eri aikoina. Näitä tietoja hyödynnettiin nyt toteutetun entisöintiprojektin suunnittelussa.
Museokauppa ja lipunmyynti siirtyvät Pytinkiin
Patruunan Pytinki haluttiin suunnitella toiminnalliseksi osaksi Verlan maailmanperintökohdetta, jotta Verlassa vierailevilla matkailijoilla on mahdollisuus päästä tutustumaan rakennukseen. Sen pääkerrokseen suunniteltiin tilat ravintolalle, jota Verlaan on jo pitkään kaivattu. Lisäksi torniosan toiseen kerrokseen suunniteltiin kaksi erikseen varattavaa tilaa, joita voidaan käyttää esimerkiksi yksityistilaisuuksiin, kokouksiin tai muuhun työskentelyyn. Unescon maailmanperintökohteen ja tehdasmuseon asiakaspalvelu, museokauppa ja lipunmyynti päätettiin sijoittaa tehtaan vanhaan konttoriin.
- Museokierrokset alkavat jatkossa konttorin sisäänkäynnin edustalta eli Pytingin kosken puoleisesta päädystä. Pytingin käyttöönoton myötä Verlan kävijöiden vierailukokemus rikastuu ja monipuolistuu, museonjohtaja Ville Majuri toteaa.
Kymin Osakeyhtiön 100-vuotissäätiö myönsi juhlavuotenaan 2022 erityisapurahan Verlan tehdasmuseolle Patruunan Pytingin entisöintiin. Entisöinti käynnistyi lokakuussa 2023 ensimmäisen kerroksen lattian purkamisella.
Kaikki Pytingin alkuperäiset rakennusosat on pyritty säilyttämään. Lattialankut, seinäpaneloinnit, kattolistat, säästyneet vuorilistat, ulko- ja väliovet sekä ikkunat heloineen on entisöity mahdollisimman perinteisin materiaalein ja käsittelyin. Sisätiloihin valitut pintakäsittelyt väreineen sekä tapetit pohjautuvat opinnäytetöiden selvityksiin. Suunnittelijoilla on ollut iso työ löytää sopivat rakennus- ja pintakäsittelymateriaalit. Joitakin vanhoja tapettikerroksia ja kattomaalauksia säästettiin uusien rakennuspintojen alle.
Pääkerrokseen pääsee hissillä
- Iloisia yllätyksiäkin hankkeen aikana tuli vastaan, vaikka rakennus oli tarkasti tutkittu etukäteen. Esimerkiksi patruunan kabinettihuoneesta yläkertaan johtavasta portaikosta löytyi hyvin erikoinen ja näyttävä koristemaalaus. Tästä maalauksesta ja monesta muusta alkuperäisestä rakennuspinnasta jätettiin fragmentit näkyviin, jotta vierailijat pääsevät niihin tutustumaan, museonjohtaja kertoo.
Rakennuksen keittiöpäätyyn asennettiin liikuntaesteisille tasonostin, jolla pääsee maanpinnan tasolta rakennuksen pääkerrokseen. Lisäksi yksi wc-tiloista on mitoitettu pyörätuolilla liikkuville soveltuvaksi. Rakennuksen julkisivuihin ei tullut suuria muutoksia. Kivijalan sisäänkäyntiä keittiön varastotiloihin on suurennettu, ja tornipäädyn myöhemmin tehty betoniportaikko on vaihdettu graniittiportaisiin. Keittiöpäädyn kuistirakenteeseen on tehty uusi sisäänkäynti hissiä varten.
Mielenkiintoinen maalauskohde
- Huhtikuun puolivälin paikkeilla aloitettiin peltikaton ja julkisivun maalaus. Ilmat on olleet todella huonot, on saatu kuitenkin vähän kerrallaan tehtyä, Pekka Jäppinen tuumaili toukokuun lopulla. Maalaus Jäppisellä on ollut töissä parhaimmillaan itsensä poikansa lisäksi neljä vierasta. Muitakin työmaita on ollut samaan aikaan menossa.
- Mielenkiintoista tehdä, ei ihan tavallista seinäpintaa. Koristeita ja tuolla ylhäällä mastoja, paljon eri yksityiskohtia ja eri väreillä, monta sävyä, hän kuvailee Pytingin haasteita työkohteena.
Verlassa Jäppisellä on kohteita ollut vuosien saatossa, mutta parikymmentä vuotta on työmaat olleet muualla Kouvolan seudulla. Yrityksessä on parhaillaan menossa sukupolven vaihdos, poika Pasi on siirtymässä yrityksen jatkajaksi.
Ravintolayrittäjä tuli juurilleen
UPM kilpailutti viime syksynä mahdollisia ravintolayrittäjiä Verlaan. Mika Paalanen (MEP Chef Oy) oli yksi heistä ja tuli valituksi. Niinpä hän pyörittää nyt Verlassa Kahvila Myllymakasiinia sekä Patruunan Pytinkiin avautuvaa ravintolaa. Aikaisemmin hän on pyörittänyt catering-yritystä Kouvolassa. Valmistuskeittiö siirtyy nyt Verlaan ympärivuotisesti, ravintola toimii talvikaudella tilausperiaatteella ja teematyyliin esimerkiksi sadonkorjuu, joulu ym.
- Kun ravintola saadaan juhannuksen jälkeen toimintaan, ollaan kesäkaudella käytännössä auki 11-21. Myllymakasiini on kesäkahvila, Mika Paalanen sanoo. Kesäaikana toimintoja pyörittää noin 15 henkilön tiimi.
Ravintolaan tulee lounas, joka tarjoillaan annoksina pöytiin, alkusalaatit noudetaan buffetista. Lounaan jälkeen kesän ajan Pytingin ravintola toimii á la carte-ravintolana.
Mika Paalanen hahmottelee uusia mahdollisuuksia ympäri vuoden erilaisille ryhmille Verlassa vaikkapa kokousten, museokierrosten ja ruokapalveluiden muodossa ympäri vuoden. Pytingin tilat mahdollistavat uudenlaista toimintaa myös talvikaudella.
- Verla on hyvin tuttu paikka, täällä olen lapsuuteni viettänyt. Suolajärvellä on ollut isovanhempien mökki ja isoisän isovanhemmat on aikoinaan muuttaneet tänne tehtaalle töihin. Minun äidin isovanhemmat on asuneet tuossa nykyisin vuokramökkinä olevassa Leivon mökissä, se oli heidän sukunimensä. Kun sukujuuret on täältä, oli tärkeää päästä tänne tekemään hommia, Mika Paalanen sanoo.
