Liikasenmäelle Jaalaan on pystytetty muistomerkki 1939-1945 kaatuneiden jaalalaisten muistoksi. Kivipaateen on kaiverrettu 127 sankarivainajan nimet. Hankkeen toteutti Jaalan Reserviupseerikerho kotiseutusäätiön avustuksella ja muistomerkin teki Kymen Kivipojat.
- Idean muistomerkistä laittoi alulle alun perin isäni Reijo Valkeapää, joka oli äärimmäisen suuri isänmaan ystävä ja monille hyvin tuttu näky mm. Jaalan kirkon kunniavartioissa ja muissa tapahtumissa. Isälle oli äärimmäisen tärkeää, että Jaalassa pidetään sotiemme sukupolvien muistoa yllä ja kun seppeleenlaskuihin sekä kunniavartioihin kasattiin osastoa, niin isällä oli tapana sanoa, että ”minä olen paadella, niin kauan kuin vain jalka nousee”, Jaalan Reserviupseerikerhon puheenjohtaja Perttu Valkeapää kertoi paljastustilaisuudessa 5.7.2025.
Viime vuonna edesmennyt Reijo Valkeapää oli alkanut puhua muistomerkistä ensimmäisen kerran jo kymmenen vuotta sitten.
Muistomerkin viereen on pystytetty myös jaalalaisten sotapolkua kuvaava infotaulu, jonka koostamisesta on vastannu sotakamreeri, kapteeni evp Kalevi Sirén.
Paljastustilaisuudessa Jaalan kotiseutusäätiön tervehdyksen toi puheenjohtaja Kirsi Mäntynen. Marjatta Poteri lausui Selma Laaksonen kaatuneelle Väinö-veljelleen kirjoittaman runon. Runo on lausuttu ensimmäisen kerran juhannuksena 1940 Jaalan sankarihautausmaalla.
Kenraalimajuri evp Juha Kilpiä tarkasteli reilun 80 vuoden takaisten taisteluiden merkitystä maallemme sekä nykypäivän haasteita.
- Veteraanisukupolven haasteet eivät rajoittuneet sotavuosiin. Sodan rasittama talous ja sen päälle määrätyt sotakorvaukset, valtakunnan maa-alueiden menetykset, siirtolaisten uudelleen asuttaminen ja rintamalta palanneiden työllistäminen vaativat vuosien ponnisteluja. Mutta toisaalta nämä haasteet pakottivat uusiutumiseen ja ne vahvistivat suomalaisperinteistä talkoo- ja veljeä ei jätetä -perinnettä.
- Elämme nykysuomessa uudenlaista aikaa. Takana on kylmä sota ja sen jälkeinen ajanjakso, jolloin valtioiden välisten sotien arveltiin olevan ohitse Euroopassa. Politiikassa keskityttiin lähinnä talouteen, ympäristöön ja ihmisoikeuksiin liittyvien ongelmien ratkaisemiseen. Sotilaallisella puolella kansainvälinen kriisinhallinta sai paljon huomiota, mutta muista Euroopan maista poiketen Suomessa haluttiin, ehkä sotiamme edeltävä kehitys vielä hyvässä muistissa, pitää karsittunakin huolta myös kansallisesta sotilaallisesta puolustuskyvystä. Nyt se näyttäytyy erittäin kaukoviisaana päätöksenä, Kilpiä sanoi.
- Ukrainan tilannetta ja Talvisotaa on toisinaan verrattu toisiinsa ja haettu yhtäläisyyksiä. Ajat ovat erilaiset, mutta muutama asia tulee mieleen.
Ensinnäkin: Venäjä on omassa vaihtoehtoisessa todellisuusmaailmassaan Mainilan tapahtumien tapaan tehnyt puolustajasta hyökkääjän ja aloittanut sen varjolla kohtuuttomien vaatimusten ryydittämänä hyökkäyssodan naapurivaltiota vastaan.
Toiseksi: Vaikka se on molemmissa tapauksissa epäonnistunut ensimmäisissä tilannearvioissaan eli paraatimarssia ei ole tullut pääkaupunkiin, konfliktin jatkuessa kulutustaisteluna pienempi pärjää yksinään isoa vastaan vain rajallisen ajan. Sen vuoksi ystävät ja tukijat ja liittosuhteet ovat tarpeellisia, jopa välttämättömiä.
Kolmanneksi ehkä tärkein asia: Kansallinen yhtenäisyys ja tahto puolustaa omaa maata on tärkein selviytymisen keino, Juha Kilpiä listasi.
Sotakamreeri, kapteeni evp Kalevi Sirén valotti omassa puheenvuorossaan sota-ajan joukkojen perustamisvaiheita niin talvisodan kuin jatkosodankin osalta.
- Aluejärjestelmään erikoisena kuului pitäjäkohtainen komppania, jossa kaikki miehet olivat samasta pitäjästä, mikä oli taloudellesesti edullinen, koska miehet olivat toisilleen jo ennakkoon tuttuja, ja joukko saatiin nopeasti perustettua (koottua). Myös joitain haittatekijöitä oli, kuten se jos yksikkö joutuu tavallista kovempaan tilanteeseen, kohdistuu menetykset yhteen pitäjään, Sirén sanoi.
Talvisodan jaalalaisten tappiot olivat noin 50 sankarivainajaa. Jatkosota vaati myös uhrinsa Jaalassa ja noin 80 jaalalaista kaatui jatkosodan taisteluissa. Jaalalaisten tärkeimmät taistelupaikat on kuvattu infotaulussa, joka löytyy muistomerkin vierestä.
Muistomerkin paljastuspäivän juhlallisuuksiin kuului myös Heille kallis ol´ maa -konsertti Jaala Areenalla kello 16. Konsertissa musisoi Satumaa-orkesteri solistinaan Petri Ryynänen ja Karoliina Suikkanen. Evakon laulun esittivät Karoliina Suikkanen ja Perttu Valkeapää.
